Mitä on sisältömarkkinointi ja miten teet kauppaa sen avulla?

Trustmary teamTrustmary team
Viimeksi muokattu: October 3rd, 2023

Mitä on sisältömarkkinointi ja miten teet kauppaa sen avulla?

Sisältömarkkinointi eli englanniksi content marketing on markkinoinnin keino, jossa kohderyhmälle tuotetaan hyödyllistä tai muuten kiinnostavaa sisältöä ja ohjataan tätä kautta potentiaalisia ostajia suoraan tai epäsuorasti kohti ostosta.

Sisältömarkkinointi on noussut varsin vahvasti tapetille internetin ja digitaalisen markkinoinnin yleistymisen myötä, mutta on toki hyvä muistaa että sisältömarkkinointia on tehty jo paljon ennen internetin syntyä.

Sisältömarkkinoinnin esimerkkejä

Michelin – Ensimmäinen sisältömarkkinoinnin esimerkki

Jos pysäyttäisit kadulla ihmisiä, niin suurin osa heistä on kuullut Michelin tähdistä ja tietää, mistä niissä on kyse. Mutta miksi ravintolat saavat Michelin tähtiä? Yksi tunnetuimmista ja onnistuneimmista esimerkeistä sisältömarkkinoinnissa onkin Michelinin opas autoilijoille, jonka juuret juontavat 1900-luvun alkuun.

Ensisilmäykseltä ravintolat voi kuulostaa täysin epärelevantilta asialta rengasvalmistajan kannalta, mutta Michelin oli jo tuolloin – yli 100 vuotta sitten – asian ytimessä. Michelin on siis yksi maailman suurimmista rengasvalmistajista, jonka kohderyhmänä on siis luontaisesti auton omistajat ja parasta kohderyhmää tietysti vielä ne autonomistajat, jotka kuluttavat renkaita eniten.

Michelinillä varmasti mietittiin tuolloin yli 100 vuotta sitten, että mitenhän tuon kohderyhmän tavoittaisi ja mitenhän tuota kohdeyleisöä saisi kasvatettua (eli ihmisiä ostamaan uusia autoja). Tähän liittyen varmasti mietittiin, mitkä asiat motivoivat ihmisiä ostamaan autoja ja jahka auto ostetaan, mitkä ovat autonomistajien polttavimmat ongelmat.

Kun ensimmäinen opas julkaistiin Ranskassa 1900-luvun alussa, oli koko maassa vain 3000 autoa. Koko autoala oli siis vasta starttaamassa. Ensimmäisissä oppaissa oli listoja ravintoloista, karttoja ja ohjeita matkojen suunnitteluun.

1920-luvulla Michelin alkoi laajentaa ravintolalistaustaan, sillä ravintolalista oli oppaan ylivoimaisesti suosituin osio. Michelin palkkasi myös henkilökuntaa käymään ravintoloissa ja arvioimaan kokemuksiaan. Muutamaa vuotta myöhemmin tulivat mukaan myös Michelin tähdet, joita edelleen käytetään ravintoloiden arvioinnissa.

Näin yli 100 vuotta ensimmäisen Michelin Guiden julkaisun jälkeen on helppo sanoa kyseisen sisältömarkkinointistrategian olleen melkoinen menestys. Suurimman osan Michelin oppaan historiasta opas on ollut maksullinen ja Michelinin ideaalikohderyhmä on ollut valmis maksamaan siitä. Michelin on siis tietyllä tapaa luonut markkinoinnin avulla uuden liiketoiminnan, joka samalla luo heille positiivista brändimielikuvaa ja pitää heidät asiakkaan mielessä jatkuvasti automatkojen aikana.

Toki Michelin oppaan parhaat vuodet ovat varmasti takanapäin, mutta vielä vuonna 2015 julkaistiin 14 opasta 23 eri maassa ja niitä myytiin yli 90 maahan. Michelin tähdet ovat edelleen se standardi ravintoloiden arviointiin, jonka kaikki tietävät.

John Deere – Toinen sisältömarkkinoinnin esimerkki

Vaikka Michelin on aloittanut sisältömarkkinoinnin aikaisin, niin sitäkin uraauurtavampaa sisältömarkkinointia on tehnyt John Deere The Furrow-lehdellään (https://www.deere.com/en/publications/the-furrow/). The Furrow julkaistiin ensimmäisen kerran 1895 ja se on yksi vanhimmista sisältömarkkinoinnin esimerkeistä, jotka porskuttavat edelleen.

Michelinin tapaan The Furrow oli monella tapaa aikaansa edellä. Siitä tulikin todella suosittu maanviljelijöiden keskuudessa. Aikana jolloin markkinoinnissa keskityttiin pääasiassa omien tuotteiden esittelyyn, The Furrow keskittyi maanviljelijöiden ongelmiin.

Parhaimmillaan The Furrow tavoitti yli 4 miljoonaa maanviljelijää vuonna 1912. Nykyiselläänkin The Furrow tavoittaa yli 570 000 kohderyhmän edustajaa.

Michelinin tapaan John Deeren The Furrow on sisältömarkkinoinnin ytimessä: tuota kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä. Ketään ei kiinnosta lukea tekstiä, joka keskittyy kertomaan yrityksestäsi ja siitä, kuinka täydellisiä palvelunne ovat. Ja vaikka joku sitä lukisikin, asiakkaat eivät ole niin tyhmiä että uskoisivat ilman kritiikkiä sitä, mitä yrityksen edustaja omista tuotteistaan sanoo.

Asiakkaat haluavat oppia aiheesta lisää ilman, että kokevat että heille jatkuvasti myydään jotain. Siten asiakas pääsee itse toteamaan, että kyllä, tämän minä tarvitsen ja tämä ratkaisee ongelmani.

Siitä sisältömarkkinoinnissa on kyse.

Meidän oma sisältömarkkinointimme – Kolmas sisältömarkkinointiesimerkki

Ensin on hyvä todeta, että emme elä täydellisessä maailmassa. Vaikka tiedämme paljon sisältömarkkinoinnista ja siitä, mitä pitäisi tehdä, ei meidänkään sisältömarkkinointi ole täydellistä. Todennäköisesti olemme monelle yritykselle siten samaistuttavampi esimerkki. Aina sisältömarkkinointiin ei kannata panostaa kymmeniä saati satoja tuhansia euroja vaikka se tuottaisikin myyntiä, jos se ei vain tuota sitä riittävän kustannustehokkaasti.

Sisältömarkkinointiin laitettu fokus on myös pois jostain muualta, eli ei ole itsestään selvää että kaikkien tulisi tehdä sisältömarkkinointia. Seuraavat rivit kuvastavat sisältömarkkinointimme tilaa tässä hetkessä, maaliskuussa 2019. Tulevina kuukausina sisältömarkkinointimme ottaa varmasti hyppyjä eteenpäin, sillä tämäkin blogi on osa sisältömarkkinointimme kehitystä oikeaan suuntaan.

Meidän sisältömarkkinointimme koostuu karkeasti neljästä eri osiosta:

  1. Asiakasreferenssit ja tarinat, joita käytetään vasta ostoprosessin loppuvaiheilla, kun asiakkaalla on jo selkeä tarve ja hänet täytyy vakuuttaa siitä että me osaamme asiamme. Asiakastarinoitamme löydät täältä.
  2. Blogi, johon tuotetaan asiakkaille hyödyllistä sisältöä. Esimerkiksi NPS:stä, asiakaskokemuksesta, sisältömarkkinoinnista, myynnistä ja muita asiakkaitamme kiinnostavia aiheita. Blogin ensisijainen tarkoitus on vastata asiakkaiden kysymyksiin, joita asiakas googlettaa meidän toimialaamme liittyvästä aiheesta. Ja tätä kautta tuoda myös uusia asiakkaita sivustolle. Koska tähän panostaminen on vasta aloitettu, voidaan arvioida, että tuloksia voi odottaa noin 6-12 kk aikajänteellä.
  3. Palvelusivut, joilla esitetään selkeästi asiakkaillemme palvelumme tarjoamat ratkaisut ja hyödyt ja pyritään vakuuttamaan asiakas siitä, että hänen kannattaisi keskustella asiantuntijamme kanssa. Näissäkin on vielä paljon kehitettävää, mutta ovat kuitenkin toistaiseksi riittävällä tasolla.
  4. Liidimagneetit, eli materiaali jolla pyritään generoimaan liidejä myynnillemme. Esimerkiksi oppaat, verkkokurssit, cheatsheetit ja kaikki muu vastaava joka tuo niin paljon lisäarvoa, että potentiaaliset asiakkaamme ovat valmiita jättämään yhteystietonsa. Tähän meillä on kohtuullinen pohja oppaiden ja myyntikoulun muodossa, mutta paljon uutta on tiedossa lähiaikoina.

Jotta saamme investoinnillemme parhaan mahdollisen tuloksen, on fokuksemme tällä hetkellä kohdissa 2 ja 4. Niihin fokusoitumalla saamme parhaan mahdollisen tuloksen. Liidimagneetteja jaetaan toistaiseksi sosiaalisessa mediassa ja saamme sitä kautta liidejä parin euron kappalehintaan, mutta pitkässä juoksussa olisi tietysti kannattavaa kerätä liidejä myös henkilöistä jotka etsivät meidän tyyppisiä palveluita. Tämän takia blogin kirjoittaminen on pitkässä juoksussa myös erityisen tärkeää.

Kuten meidän sisältömarkkinoinnistamme näkee, on meidän käyttämämme sisältömarkkinoinnin keinot varsin erilaisia kuin John Deeren ja Michelinin esimerkit. Koska me olemme kasvuyritys, jolla ei ole useiden miljoonien kassaa, kannattaa meidän fokusoitua kanaviin josta saamme mitattavaa tulosta. Täten keskitymme digiin. Se ei tarkoita sitä etteikö perinteisemmät sisältömarkkinoinnin keinot toimisi, mutta niiden tulokset eivät vain ole niin mitattavia ja ennustettavia.

Sisältömarkkinoinnin hinta

Mitä sisältömarkkinointi sitten maksaa? Sisältömarkkinoinnin hinnan voi jakaa kahteen osaan: sisällöntuotantoon ja sisällönjakeluun.

Sisällöntuotannossa on suurempi hintahaitari verrattuna sisällönjakeluun, jonka suhteen hinta ei heilu niin paljon. Tällä tarkoitamme sitä, että sisällöntuotannossa voi hioa ja hinkata yhtä sisältöä vaikka kuinka kauan ja tämän seurauksena sisällöntuotannon hinta nousee helposti melko korkeaksi.

Jakelun suhteen tätä ongelmaa ei niinkään ole, joskin toisaalta esimerkiksi hakunäkyvyyden kautta voit saada tietyllä tapaa ilmaista liikennettä ja erilaisia sisältöjä saa jaettua eri hinnoilla. Useasti sisällönjakelun suhteen puhutaan CPM-hinnoista, eli siitä kuinka paljon tuhat näyttökertaa maksaa. Joskin mittarina näyttökerrat ovat melko epärelevantti sen takia, että se ei kerro mitään siitä, kuluttiko henkilö kyseisen sisällön puhumattakaan siitä, jaettiinko sisältöä oikeaan kohderyhmään vai ei.

Sisällönjakelun hinta

Sisällönjakelun onnistumisen mittarina tulisikin sisältömarkkinoinnissa käyttää loppuviimein tehtyä kauppaa, mutta toki esimerkiksi liidit toimii relevanttina välitavoitteena.

Jos jotain yleispätevää sisällönjakelun hinnasta haluaa sanoa, niin alle 10€ saat yleensä tuhat näyttökertaa. Ja jos sisältösi on suunniteltu hyvin, niin saat verkkosivustolle klikkauksia 0,1-0,5€. Tosin kuten aiemmin todettiin, jos CPM on 100€ ja klikkaukset maksavat 7€, se voi olla edelleen varsin tehokasta sisällönjakelua jos nuo klikkaukset kääntyvät tehokkaasti kaupaksi.

Sisällöntuotannon hinta

Sisällöntuotannon hinnan suhteen yhtälö on tavallaan suoraviivaisempi, koska hintaan ei vaikuta mainosalustoissa käytävä huutokauppa. Hinta muodostuu käytetystä ajasta, eli siitä kuinka paljon sisällönsuunnitteluun ja tuottamiseen menee aikaa. Tämän pohjalta esimerkiksi blogiteksti voi kustantaa 15 €, mutta se voi myös kustantaa 2000 €. Ja samalla tapaa kuin sisällönjakelun suhteen, niin 50 € maksava blogi voi olla hyvä tai huono, kuten myös 2000 € maksava blogi.

Tyypillisesti sisällöntuotanto ei muodostu kustannuksiltaan kalliiksi sen takia, että itse tuotantoon kulutettaisiin tuhottamasti aikaa, vaan sen takia että kaikkeen oheistoimintaan, kuten suunnitteluun, strategiatyöhön ja workshoppeihin kulutetaan tunteja reilusti. Toisaalta taas tämä suunnittelutyö on välttämätöntä tuloksien saamiseksi.

Toinen yleinen tapa tehdä sisällöntuotannosta tuhottoman kallista on tuottaa esimerkiksi vain blogisisältöä huomioimatta koko ostopolkua ja sitä, miten asiakas saadaan konvertoitua kaupaksi.

Jos tarkoituksena on myydä autoja ja kirjoitat blogia Tinderin käytöstä, niin tuskin voi hirveää konversiotulvaa odottaa, vaikka sivustolle liikennettä saisitkin. Koko suunnitteluprosessin tulisi kuitenkin lähteä budjetin määrittelystä ja siitä, millaisia tuloksia pitäisi saada että sisältömarkkinointi on kannattavaa.

Sisältömarkkinoinnin budjetointi

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa yritys myy palvelua joka jättää ennen markkinoinninkuluja lapaseen 10% ja keskikauppa on 10 000 euroa. Liideistä klousaus prosentti on esimerkiksi 10%. Yksi kauppa tuo siis keskimäärin 1000 € ja tuon saamiseksi tarvitaan 10 relevanttia liidiä.

Karkeasti yksi relevantti liidi saa maksaa siis 100 €. Eli jos sisältömarkkinointiin panostetaan 20 000 €, niin sen pitäisi tuottaa 200 liidiä. Jos tuotat vain sellaisia blogeja, joissa konversiopisteenä on pyydä tarjous, niin tuolla 20 000 € et saa kyllä 100 liidiä vaikka kirjoittaisit 500 blogia.

Jos taas teet selkeän suunnitelman, johon sisältyy:

  1. Suunnitelma/strategia – 1000 €
  2. Yksi liidimagneetti (esim opas tai lyhyt verkkokurssi), jolla kerätään liidejä ja joka kiinnostaa kohderyhmää paljon. – 2000 €
  3. 30 blogia relevanteilla hakutermeillä, joilla on jonkinlaisia hakuvolyymejäkin – 7 000 €
  4. Referenssivideo tyytyväisistä asiakkaista – 3000 €
  5. 6000 € suoraan sisällönjakeluun, esimerkiksi Facebook-markkinoinnin avulla
  6. Sisällönjakelun optimointityö – 1000 €

niin tuo 200 relevantin liidin tekeminen vuoden aikana on jo täysin mahdollista.

Nyt sitten joku voi viisastella, että ei tuolla 20 000 € saa tuota kokonaisuutta, kun laadukas strategia maksaa yksinään 10 000 €. Tietysti strategiatyöhönkin saa upotettua 10 000 €, mutta yleensä on parempi tehdä simppeli suunnitelma 1000 € ja käyttää loput 9000 € testaamiseen.

Jos nyt laskisi tuohon 1000 € esimerkiksi 10 työtuntia, eli osaavan kaverin tuntihinnan, niin siinä ajassa ehtii kyllä hahmotella karkeasti ostoprosessin ja millaisia konversiopisteitä tulisi olla sekä tehdä nopean hakusanatutkimuksen josta saa selville, mitä hakutermejä asiakkaat käyttävät.

Tuohon hintaan ei ihan hirveästi mahdu kommunikointia, pallottelua, opettamista ja läpikäyntiä. Eli jos haluat saada järkevän suunnitelman tuhannella eurolla, niin täytyy sinun ostajana olla itsekin kartalla siitä mitä tapahtuu.

Sisältömarkkinointistrategia ja sisältömarkkinointisuunnitelma

Mitä hyvään sisältömarkkinointi strategiaan tai suunnitelmaan sitten sisältyy ja mitä eroa niillä on?

Sisältömarkkinointistrategia keskittyy yleensä isompaan kuvaan kuin itse suunnitelma. Yleensä käsiteltäviä asioita on esimerkiksi kenelle sisältömarkkinointia tehdään (ostajapersoonat), millä kulmilla sisältömarkkinointia tehdään eri kohderyhmille, miten sisältöä levitetään, miten julkaisuprosessi kulkee ja miten sisältömarkkinointi tukee muita liiketoiminnan tavoitteita.

Sisältömarkkinointisuunnitelmassa keskitytään usein sitten käytännöllisempiin asioihin. Mistä aiheista ja milloin sisältöä tuotetaan, miten sisällöntuotanto aikataulutetaan ja millaisilla kampanjoilla tai konkreettisilla sisällöillä pyritään konvertoimaan saatua huomiota liideiksi.

Kuten todettua, strategiatyöhön voi upottaa aikaa vaikka kuinka paljon, mutta tuloksissa tämä ei välttämättä näy. Ison kuvan miettiminen menee helpommin epäolennaiseen kuin käytännön asioiden miettiminen. Jos suunnitelmassa määritellään ketä halutaan tavoittaa, mikä heitä kiinnostaa (eli mistä aiheesta tehdään liidimagneetti) ja mitä hakutermejä he käyttävät, niin päästään yleensä jo hyvin alkuun.

Ison kuvan strategia kannattaakin yleensä muodostaa käytännön tekemisen kautta eikä suunnittelemalla pienessä piirissä konsulttien kanssa. Minkään sortin ostajapersoona tai sisältömarkkinoinnin konsulttijumala ei nimittäin pysty ennustamaan potentiaalisten asiakkaiden käytöstä. Mutta jos kirjoitat järkevistä aiheista 10 eri sisältöä, niin todennäköisesti jokin niistä antaa suuntaa siitä, mihin sisältömarkkinointia kannattaa tulevaisuudessa suunnata.

Sisältömarkkinointi Suomessa – Millaisella tasolla sisältömarkkinointi on Suomessa?

Yritysten kannalta tilanne on varsin positiivinen siinä määrin, että vaikka parhaat toimijat tekevät Suomessa sisältömarkkinointia vähintään kohtuullisesti, niin taso on kaukana esimerkiksi Yhdysvaltojen tasosta.

Kilpailutilannetta kuvaa mielestäni hyvin esimerkiksi markkinointiala, jossa kaikki Suomalaiset toimijat yhteensä ovat tuottaneet vähemmän liidin generointiin tarkoitettua ladattavaa sisältöä/verkkokursseja kuin pelkästään yksi toimija (HubSpot) englannin kielellä. Tämä väite tulee tietysti jossain määrin mutulla, mutta jos nyt nopeasti katsoo esimerkiksi HubSpotin Marketing Resources -osiota, ja että siellä on yhteensä 431 erilaista opasta, e-bookia, verkkokursia ynnä muuta vastaavaa, niin itselle ei markkinoinnin parista tule mieleen kovin montaa sellaista toimijaa, joka olisi tehnyt edes 20 eri ladattavaa materiaalia.

Toki vertailu on hieman epäreilu resurssit huomioiden. Mutta kun katsoo esimerkiksi HubSpotin ilmaisen sisällön laatua, niin saa kuvan myös siitä, kuinka paljon panostusta liidin generointiin laitetaan.

Suomessa tilanne suurimmalla osalla aloista on kuitenkin se, että jos mietit että millaisia ongelmia asiakkailla on ja teet siitä nopeasti jonkin ladattavan sisällön, joka ratkaisee heidän ongelmansa, niin saat kyllä liidejä nopeasti. Oman markkinointimme osalta voimme kokemuksesta todeta, että USA:ssa tilanne ei ole ihan samanlainen, vaan siellä sisältöön ja asetteluun saa panostaa enemmän.

Hyviä esimerkkejä sisältömarkkinoinnin toteuttamisesta Suomessa ovat esimerkiksii Satokausikalenteri , Trainers House ja Barona. Jokainen voi itse käydä tutkimassa näiden tahojen verkkosivuja ja somekanavia. Hirveää salapoliisityötä ei tarvita, jotta ymmärtää mitä kyseiset tahot tekevät oikein ja mitä siitä voisi ottaa itse opiksi.

Sisältömarkkinoinnin koulutus – Mistä opin lisää sisältömarkkinoinnista?

Yksi hyvä nyrkkisääntö on katsoa mitä muut tekevät ja miten muut myyvät sisältöjen avulla esimerkiksi sisältömarkkinointikoulutuksia. Esimerkiksi seuraamalla sitä, miten erilaisia sisältömarkkinoinnin verkkokursseja myydään, oppii yleensä itse asiassa paljon enemmän kuin itse sisältömarkkinoinnin kursseja läpikäymällä.

On myös hyvä huomioida, että suuri osa koulutusmateriaaleista on erilaisten sisältömarkkinointitoimistojen tekemää materiaalia, jossa usein korostetaan niitä tekijöitä, kuten strategiatyötä, jossa on paras kate heidän liiketoimintansa kannalta.

Lähes poikkeuksetta käytännössä oppii kuitenkin parhaiten. Sen sijaan että käyttäisit 2000 € koulutukseen, käytä tuon 1500 € edestä aikaa hakusanatutkimuksen tekemisen opetteluun Googlen avulla ja sisällöntuotantoon. Ja käytä viimeiset 500 € sisällönjakeluun. Sitten kun sinulla on jonkinlainen tarttumapinta siitä, mitä sisältömarkkinointi voisi teidän tapauksessa tarkoittaa, niin saat koulutuksistakin huomattavasti enemmän irti.

Geneeriset verkkokurssit tai koulutukset eivät välttämättä ole paras ratkaisu tämänkään jälkeen. Tehokkaampaa saattaa olla esimerkiksi 2 tunnin sparraussessio jonkun kanssa, joka on tehnyt toisessa yrityksessä sisältömarkkinoinnilla hyvää tulosta. Jos nyt joitakin verkkokursseja haluaisi aiheesta nostaa esille, niin HubSpotilta ja digitalmarketer.comilta löytyy kohtuullisia verkkokursseja aiheeseen liittyen.

Ennen kuin olet itse perehtynyt asiaan ollenkaan, on sinun hankala saada kursseilta iloa irti, saati sitten ymmärtää mikä on oikeasti oleellista tai haastavaa sisältömarkkinoinnissa teidän tapauksessanne.

Yhteenvetona sisältömarkkinoinnista

Sisältömarkkinointi on markkinointikeino, jota on käytetty jo pitkään osana markkinoinnin työkalupakkia. Hyvin toteutettuna se on tehokas osa markkinointia ja täten myös tehokas tapa kasvattaa yrityksesi myyntiä.

Mikään oikotie onneen sisältömarkkinointi ei ole, eikä kaikissa tapauksissa sisältömarkkinointiin kannata edes panostaa. Joskus muut asiat ovat prioriteettilistalla korkeammalla.

Tässä vielä checklist sisältömarkkinoinnin tekemiseen, jolla varmistat että sisältömarkkinointisi tuottaa oikeasti tulosta:

  1. Keskity tekemiseen älä suunnitteluun. 90% ajasta tulisi olla tekemistä ja sen kautta syntyy luontaisesti myös sitten pidemmän aikavälin suunnitelmat.
  2. Älä tuota vain blogisisältöä, vaan keskity tuottamaan sisältöä niihin kohtiin ostopolkua, jotka tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen:
  3. Jos kukaan ei tunne sinua, eikä sivustolla käy vielä ketään, keskity kiinnostavan sisällöntuotantoon fokusoidusti oikeisiin hakutermeihin ja tuon sisällön jakeluun.
  4. Jos sivustollasi on paljon liikennettä, mutta se ei käänny liideiksi, keskity liidimagneetteihin.
  5. Jos saat jo liidejä, mutta ne eivät ole tarpeeksi lämpimiä tai et saa käännettyä niitä kaupaksi, keskity asiakkaita vakuuttavaan sisältöön, kuten referenssivideoihin.
  6. Jos sisältömarkkinointi lähtee nollista, tee kaikkea yllämainittua sopivassa suhteessa.
  7. Panosta sekä sisällöntuotantoon että jakeluun. Hyväkään sisältö ei löydä kohderyhmäsi eteen itsestään (paitsi mahdollisesti hakukoneen kautta).
  8. Mittaa sisältömarkkinoinnin tehoa aina kauppoihin saakka. Ällä kompastu erilaisiin markkinoinnin mittareihin, kuten näyttökertoihin ja klikkauksiin. Vaadi sisältömarkkinoinnilta oikeita tuloksia.

Voit kokeilla verkkopalveluamme maksutta tästä: 14 päivän maksuton kokeilu!


Trustmary team
Trustmary team